Porokylän Leipomo Oy:n uusi tuotekehitysjohtaja Laura Hyvärinen on astunut tehtäväänsä aikana, jolloin leipomoala elää vahvassa murroksessa. Kuluttajien toiveet muuttuvat nopeasti, mutta perinteiden merkitys ei ole kadonnut mihinkään. Hyvärisen mukaan juuri tämä yhdistelmä – historian tuoma osaaminen ja tulevaisuutta ennakoiva innovointi – on Porokylän Leipomon suurimpia vahvuuksia.
”On tärkeää vaalia sitä, mikä tekee tuotteistamme tuttuja ja rakastettuja, mutta samalla kehittää uusia ratkaisuja, jotka vastaavat nykypäivän kuluttajien odotuksiin.”
— Laura Hyvärinen
Uusi tuotekehitysjohtaja Laura Hyvärinen uskoo perinteiden ja innovaatioiden yhdistämiseen Porokylän Leipomolla
Porokylän Leipomo Oy:n tuotekehitysjohtajana elokuussa 2025 aloittanut Laura Hyvärinen näkee yrityksen vahvuutena vankan osaamisen ja perinteet, joita voidaan kehittää edelleen uusien ideoiden avulla. Hänen mukaansa kuluttajat arvostavat entistä enemmän terveellisyyttä, vastuullisuutta ja makujen monipuolisuutta – teemoja, jotka ohjaavat myös yrityksen tulevaa tuotekehitystä.
- Perinteet ja innovaatiot eivät sulje toisiaan pois. On tärkeää vaalia sitä, mikä tekee tuotteistamme tuttuja ja rakastettuja, mutta samalla kehittää uusia ratkaisuja, jotka vastaavat nykypäivän kuluttajien odotuksiin, Hyvärinen kertoo.
Tulevaisuudessa Hyvärinen haluaa vahvistaa Porokylän Leipomon asemaa suomalaisessa elintarvikekentässä yhdistämällä yrityksen pitkän historian ja rohkean tuotekehityksen.
Porokylän Leipomolla perinteet ja rohkea tuotekehitys kulkevat rinta rinnan
Hyvärinen on ollut yrityksen johtoryhmässä jo useita vuosia, ja tuotekehitykseen siirtyminen tuntui hänen mukaansa luontevalta jatkolta aiemmille vastuille. Hän oli keskeisesti mukana tuotestrategian suunnittelussa, mikä avasi näkymän siihen, millaista tuotekehitystä Porokylän Leipomossa tulevaisuudessa tarvitaan.
- Tälle vuodelle on määritelty, että kasvua haetaan nimenomaan tuotekehityksestä, Hyvärinen taustoittaa.
Megatrendit muokkaavat leipomoalaakin
Elintarvikealaa ohjaavat Hyvärisen mukaan samat megatrendit kuin laajemminkin yhteiskuntaa: kaupungistuminen, pienet kotitaloudet. Tässä ajassa korostuu helppous ja kuluttajaryhmien pirstaloituminen, mikä näkyy esimerkiksi välipaloista nauttimisena.
- Uusia makuja kaivataan jatkuvasti, mutta perinteiset maut – tutut ja turvalliset kuten kaneli, vanilja ja suklaa – ovat edelleen kuluttajien suosikkeja, Hyvärinen kertoo.
Ostokulttuuri on myös muuttunut: kotona leivotaan vähemmän, ja valmiiden tuotteiden kysyntä kasvaa.
Juurileivonnan osaaminen erottaa Porokylän Leipomon
Yrityksellä on pitkä historia ruisjuuren käytössä, mikä näkyy tuotteissa ainutlaatuisena makuprofiilina. Tätä osaamista on viety myös gluteenittomiin tuotteisiin, joissa käytetään kaura- ja tattariraskeja. Hyvärinen näkee tulevaisuudessa mahdollisuuksia hyödyntää perinteitä ja tutkimusyhteistyötä esimerkiksi vatsaystävällisempien leipien kehittämisessä.
- Kuka tahansa voi valmistaa ruisleipää, mutta kaikista ei tule saman makuisia. Meillä juuri on ollut talon perinteenä aina.
Hyvärinen näkee tulevaisuudessa mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa esimerkiksi vatsaystävällisempien leipien kehittämisessä.
Kansainväliset messut avaavat näkymiä maailmalle
Porokylän Leipomo osallistui viime syksynä (2025) Kölnin Anuga-messuille, jotka ovat maailman suurimpia elintarvikealan tapahtumia. Messut ja ulkomaiset kauppakierrokset antavat Hyvärisen mukaan arvokasta tietoa sekä uusista trendeistä että potentiaalisista kumppaneista. Hänen esille nostamien esimerkkien mukaan:
- Saksassa proteiinileivät ovat valtavirtaa.
- Ranskassa kuluttajia kiinnostaa vähemmän sokeria sisältävät tuotteet.
- Hollannissa leipähyllyt olivat yllättävän yksipuoliset.
Tällainen vertailu auttaa rakentamaan ymmärrystä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita kansainväliset markkinat tarjoavat. Messuilta ja kauppakierroksilta Hyvärinen odotti ennen kaikkea arvokasta tietoa kansainvälisistä kuluttajatrendeistä ja mahdollisista kumppaneista.
Kohti tiedolla johdettua tuotekehitystä, jossa henkilöstökin otetaan mukaan
Porokylän Leipomossa tuotekehitys ei ole vain pienen tiimin asia. Käytössä on koko henkilöstölle:
- sähköinen idealaatikko
- intran online-kyselyitä
- mahdollisuus osallistua tuotenäytteiden arviointiin
- koeajoihin otetaan mukaan kyseisellä tuotantolinjalla työskentelevät.
Työntekijöiden näkemykset tuovat arvokasta käytännön tietoa, vaikka Porokylän paikallinen makumieltymys ei aina vastaa koko maan trendiä.
Hyvärinen haluaa vahvistaa järjestelmällistä, tietoon perustuvaa tuotekehitystä. Kuluttajien mielikuvat ja makutestit otetaan mukaan tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa. Tärkeää on, ettei lähdetä väärään suuntaan jo konseptointivaiheessa.
Kuluttajatietoa yhdistetään tietoon myynnistä ja kilpailijoista. Kauppojen valikoimapäätöksiin vaikuttaa moni tekijä, ja oikea-aikaiset testitulokset tukevat myyntiä ja lanseerauksia.
Tekoälylläkin on jo oma merkityksensä.Hyvärisen mukaan tekoälytyökalut auttavat jäsentämisessä ja kehitystyön suuntaamisessa. Sen avulla voidaan yhdistellä tietolähteitä ja saada uusia näkökulmia.
- Tekoälyn avulla pystyy yhdistelemään aineistoa ja saamaan vinkkejä eri lähteistä, Hyvärinen kuvailee.
Tämän jutun kirjoittamista varten haastattelin Porokylän Leipomon tuotekehitysjohtajaa – Laura Hyväristä. Porokylän Leipomo on Suomen 6. suurin leipomo ja markkinajohtaja ruislimpuissa sekä gluteenittomissa kahvileivissä.
Kirjoittajana haluan tuoda esille PIKESin tarjonnan Nurmeksen ja Juuan alueella toimiville yrityksille osaamisen kehittämiseen liittyen. Tarjoamme yrityksille tuettuja asiantuntijapalveluja yritysten tarpeisiin kohdistettuna. Olkaa rohkeasti yhteydessä ja rakennetaan juuri teidän tarpeisiinne sopiva paketti edistämään yrityksenne kehittymistä. Kaikki Nurmeksen ja Juuan alueen yritykset, kaikilta toimialoilta voivat olla yhteydessä.
Jutun kirjoitti
VIETERI – Vihreän siirtymän, elintarvikejalostuksen ja teollisuuden tuottavuuden kehittämisohjelma
