Ratkaisutoimisto Kukkuu Oy:n yrittäjät Katri Kantola ja Teija Simonen halusivat kuvata Siitäpähä-lehdessä Nurmesta sellaisena kuin se on: helposti lähestyttävänä paikkana. Tavoitteena oli myös tuoda lehdessä esiin asioita, joita Nurmeksessa asuva tai kesäisin vieraileva ei vielä tunne.
Kukkuun julkaisema Siitäpähä-kesälehti ilmestyi toukokuun 2026 lopussa. Mainostuloilla rahoitettua 32-sivuista lehteä painettiin 8 000 kappaletta, ja sitä jaettiin Nurmeksen lisäksi yhdeksällä paikkakunnalla. Ilmoittajien lisäksi sen syntyä olivat osaltaan mahdollistamassa PIKES ja Nurmeksen kaupunki, joka niin ikään osallistui jakeluun.
Lehti sai alkunsa toisen kaupungin vastaavan lehden tarjouspyynnöstä. Kantola ja Simonen kiinnostuivat kesälehden tekemisestä, mutta pohdinta kääntyi kotipaikkakunnalle: miksei Nurmeksessa ollut tällaista lehteä?
– No tehdään ite se lehti, Kantola muistelee ajatusta, johon he Simosen kanssa lyhyen pohdinnan jälkeen päätyivät.
Graafinen suunnittelija Sara Kalilainen liittyi osaksi lehden tekoa aikaisessa vaiheessa, ja vastasi sen taitosta grafiikoineen. Kukkuu ja Kalilainen ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin.
Siitäpähä-lehden sisältö kohdennettiin pääasiassa Nurmekseen tuleville matkailijoille. Bomba ja luonto tulevat ensimmäisinä mieleen, kun Kantola ja Kalilainen arvioivat matkailijoiden kuvaa Nurmeksesta, mutta heidän mukaansa kaupungista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista esiteltävää.
– Meillä kaikilla on kiinnostusta matkailualaan ja kokemusta siitä, mikä antoi näkemyksiä Nurmeksen markkinointiin lehdessä, Kalilainen kertoo.
Mielikuvaa Nurmeksesta rakennetaan yhdessä
Kantola kertoo yhteistyökumppaneiden lähteneen mukaan mutkattomasti, kun hän otti yhteyttä juttuideoineen. Kalilaisen mielestä eri toimijoiden mukanaolo lehdessä on yksi tapa rakentaa yhdessä mielikuvaa kaupungista.
–Nurmeksessa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on tosi vahvaa. Mielikuva Nurmeksesta ei ole vain yhden toimijan vastuulla, hän kuvaa.
Kantola taas muistuttaa, että samaan mielikuvaan vaikuttaa esimerkiksi tavallinen kauppakäynti. Kivijalkaliikkeessä saatu hyvä palvelu nimittäin jää usein asiakkaan mieleen. Yrittäjä ei ehkä aktiivisesti ajattele tekevänsä markkinointia, mutta vaikuttaa silti siihen, mitä Nurmeksesta ajatellaan.
Lehteä suunnitellessaan Kantola pohti, millaisen Nurmeksen se näyttäisi lukijalle. Liian siloteltu matkailukuva voi tuntua kaupungissa asuvasta etäiseltä. Siitäpähä-lehdessä haluttiinkin esitellä Nurmes helposti lähestyttävänä paikkana, jonka tunnelma tuntuisi tutulta myös paikallisesta, Kantolan kuvaten aidolta.
– On kuntamarkkinointia ja sitten on matkailumarkkinointia ja sitten on vielä se oikea elämä, ja nämä kaikki pitäisi olla kuitenkin jossain linjassa keskenään, Kantola selittää.
Paikallisuus, tai pikemminkin paikallinen puhe tulee esille jo lehden nimessä. ”Siitäpähä” sanotaan, kun lopetetaan puhelu tai lähdetään eri suuntiin. Lehden pääkirjoituksessa sitä selitetään ajatuksella jatkamisesta ja seuraavasta tapaamisesta, vaikka mitään uutta ei olisi vielä sovittu. Paikallinen ilmaus lehden nimenä tuo kanteen myös sitä aitoa Nurmesta, jota tekijät haluavat lehdellä viestittää. Kaupungista kerrotaan sanalla, jota siellä käytetään muutenkin.
Siitäpähä-nimessä on myös yhteys yhteen lehden ideoista. Sen jutut on tehty kestämään lukemista yhtä kesää pidempään, ja kiinnostavan käyntikohteen voi säästää seuraavalle Nurmeksen-vierailulle.
– Juttujen haluttiin olevan ajattomia ja sellaisia, että niiden tiedot eivät vanhene ihan hetkessä. Lisäksi mukana ovat puuhasivut, ristikko ja horoskoopit, joihin voi palata kerta toisensa jälkeen. Ja sitten siitä voi tehdä vaikka hauskan hatun lopulta, Kantola nauraa.
Monipuolinen Nurmes
Kalilaiselle lehden tekeminen vahvisti käsitystä Nurmeksen monipuolisuudesta.
– Se näkyy myös lehdessä, ja kyllähän täältä helmiä löytyy, hän kuvaa.
Samaa on havaittavissa lukijoiden palautteissa. Palautekoosteessa yksi lukija kertoo kasvaneensa Nurmeksessa ja palaavansa sinne lähes joka kesä. Lehti muistutti mahdollisuuksista, jotka olivat unohtuneet tai joista hän ei ollut tiennyt. Toinen, kaupungissa asuva lukija, oli saanut uutta tietoa alueen tapahtumista.
Kalilaisen mukaan Nurmeksessa on myös kokoonsa nähden paljon kulttuuria, mutta se ei hänen mielestään saa riittävästi huomiota.
– Täällä on tosi rikas kulttuurielämä, on tapahtumia ja on musiikkia. Toivoisin, että Nurmeksen kulttuuriosaamista korostettaisiin enemmän. Ja kyllähän se liittyy matkailuunkin, Kalilainen nostaa esiin.
Kulttuurin puolelta juttuideoita onkin vuoden 2027 lehteen jo kaavailtu. Ensi vuonna, toukokuun loppupuolella ilmestyvän lehden perusajatus säilyy samana, esitellään Nurmeksen parhaat puolet kiinnostavasti ja aidosti.
– Alkuvuodesta aletaan työstämään ensi kesän lehteä, joten saa olla yhteyksissä, jos on esimerkiksi hyviä juttuideoita. Mainospaikkojakin lehdestä löytyy ja niiden osalta mekin ollaan sitten kyllä yhteyksissä paikallisiin yrityksiin, Kantola summaa.
Tapahtuuko alueellamme jotakin kiinnostavaa? Vinkkaa asiasta viestintäasiantuntijaamme Netalle!
